Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Amme saapui kotiin!

Tänään se vihdoin haettiin - meidän iki-ihana tassuamme. Ammeeksi valitsin Granan Silvia ammeen, joka on hiukan pidempi kuin tassuammeet normaalisti. Me kun ei Siipan kanssa kumpikaan olla ihan kirppuja. Nyt amme nököttää meidän olohuoneessa odottamassa, josko joku jossain vaiheessa jaksaisi sen kantaa yläkertaan. Kaikkien onneksi valitsin saniteettiakryylistä tehdyn ammeen enkä valumarmorista tehtyä, joten tehtävän ei pitäisi olla ihan mahdoton.

Amme matkalla kotiin

Ostettiin samalla vihdoin myös väliovien painikkeet ja peitekilvet. Tai no osa niistä, sillä Bauhausissa ei ollut kuin 5 painiketta, kun oltaisiin tarvittu 13. Abloy kuulemma toimittaa tavaraa miten tykkää, voi tulla kahdessa viikossa tai sitten kahdessa kuukaudessa. Ei viitsitty laittaa tilaukseen ja jäädä odottelemaan noita puuttuvia painikkeita, vaan päätin etsiä ne muualta. Ongelma on vaan se, että jostain syystä muissa rautakaupoissa nuo samat painikkeet ovat lähes tuplaten sen hintaisia, mitä Bauhausissa. Löysin kuitenkin eräästä nettikaupasta painikkeet hiukan Bauhausin hintaa kalliimmalla mutta kuitenkin selvästi muiden rautakauppojen hintoja halvemmalla, joten ne lähtivät heti tilaukseen.

Vessan oven painike ja lukko paikoillaan

Painikkeeksi valikoitui lopulta siis Abloyn Interia Dragon-värityksellä. Jostain syystä nuo kromiset ja satiinikromiset painikkeet eivät vaan miellyttäneet silmää ollenkaan ja valkoinen taas tuntui jotenkin liian valkoiselta ja siitä tuli jotenkin halpa vaikutelma. Tuossa dragon-värissä on sellainen kiva vivahde ruskeaan (joka ei oikein kuvasta käy ilmi) ja sopii mielestäni tosi hyvin meille. Olen siis tyytyväinen (vaikka kyllä noissa kovasti näyttää sormenjäljet näkyvän). Tuo Interia taas on kivan pyöreä muodoltaan ja jotenkin hiukan persoonallisempi kuin nuo ihan perusmallit, joita yleisimmin käytetään. Laitoin painikkeen paikoilleen jo alakerran vessan oveen. Lukkoa räpläsin paikoilleen tovin ja olin jo ihan varma, ettei koko lukko edes sovi paikoilleen, kunnes keksin kääntää koko hökötyksen ylösalaisin ja johan sopi.

Toinenkin iso ilonaihe tälle päivälle: Siippa nimittäin sai lattiaurakan valmiiksi ja nyt meillä on kaikki lattiat valmiina. Siis ihan kaikki! Uskomatonta, mutta totta :) Siippa on kyllä tehnyt ihan tosi ison homman noiden lattioiden kanssa. Onneksi ei mennyt edes parkettilaskelmani tiukille, sillä parkettia jäi jäljelle yksi kokonainen paketti (kokonaiset kaksi neliötä). Hiukan Siippaa kyllä hirvitti, riittääkö. Tuo meidän parketti kun on erikoiserä, eikä vastaavaa varmaan olisi ihan helpolla saanut lisää... Mutta hyvin siis olin laskenut :)

Tässä lattia viimeistä soiroa vaille valmiina.

2 kommenttia:

  1. Haa! Sain koko blogin luettua! Mukava lukea hyvin kirjoitettua ja niin informatiivista tekstiä. Kuviakin on riittävästi. Jännityksellä odotan millaiseksi kokonaisuudeksi tämä rakentuu. Meillä talo vasta luonnosvaiheessa, mutta myös kannustalolta olisi tarkoitus pyytää tarjous. Ehkä teiltäkin lopulta heltiää jokin budjettilaskelma? Kiinnostaisi tietää miten paljon säästyi itse tekemällä. Mä olen noissa päätöksissä varmaan aikamoinen jahkailija mutta rohkaisevaa nähdä millainen merkitys on hyvällä suunnittelulla! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti ja kiva, että blogi on miellyttänyt! Huh kun olet ahkeroinut lukemisen kanssa :)

      Kokonaisbudjettilaskelmaa tuskin tulen koskaan täällä julkaisemaan - on se sen verran hirveää katseltavaa. Itse tekemällä (lähinnä tässä loppuvaiheessa) on toki varmaan jonkin verran säästetty, jos omalle ajalle ja mielenterveydelle ei laske mitään hintaa. Moni asia olisi varmasti ollut niin paljon helpompi ja jopa järkevämpikin vaan teettää ulkopuolisella, mutta valitettavasti meillä ei nyt ollut siihen mahdollisuutta. Ja kyllähän kokonaisuudessa isot osat budjetista lohkaisevat sellaiset urakat, joita ei oikein itse voi edes tehdä ja joihin ei oikein voi edes itse kauheasti vaikuttaa (mm. maansiirto, sähkö, lvi) ja tietysti talopaketti. Rakentaminen on vaan aika kallista, ei sille oikein voi mitään.

      Kyllä valintoja kannattaa jonkin verran pohtiakin. Kyse on kuitenkin isoista asioista ja monia juttuja pitää sitten jaksaa katsella varsin pitkään. Ja tietysti aina parempi, jos jaksaa miettiä myös sitä, miten kaikki sopii yhteen ettei tule ihan sillisalaattia. Minä olen päätynyt monissa aika turvallisiin ja varsin neutraaleihin ratkaisuihin, niin ei ihan heti kyllästy ja väriä saa sitten vaikka tekstiileillä - niitä on helppo vaihtaa :)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.