Blogi rakentamisesta, unelmista, elämästä...

tiistai 28. lokakuuta 2014

Siitä se lähtee

Tänään lopultakin piinaava odotus päättyi ja kaivuri ilmestyi tontille. Töistä kotiuduttuani suuntasimme heti tontille ihmettelemään, kun oli vielä valoisaa. Melkein koko tontti oli jo myllätty läpi. Kalliotakin oli löytynyt, kuten etukäteen epäilimmekin eli räjäytyshommia taitaa olla jonkin verran edessä. Vihdoinkin jotain näkyvää ja konkreettista tämän monen kuukauden paperinpyörityksen ja säätämisen jälkeen. Tätä on niin odotettu :)


sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Piirustukset

Sain lopultakin lisättyä tulevan talomme ja tallimme piirustukset tänne. Joitakin maistiaisia olen toki tarjoillut jo aiemmin, mutta nyt kaikki pohjapiirrokset ja julkisivukuvat löytyvät yhden ja saman linkin takaa eli tuosta ylävalikosta Piirustukset-välilehdeltä.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Takkapohdinnat

Viikko on mennyt sängyn pohjalla sairastaessa. Flunssa tuli ja kaatoi, kuten viime postauksessa uumoilinkin. Nyt alkaa jo olla parempi...

Menneellä viikolla ei edelleenkään tapahtunut mitään näkyvää. Aloituskokous oli torstaina ja Siippa oli siellä meitä edustamassa. Jos rakennusluvan myöntänyt virkamies oli tiukka ja kireä, niin tämä kokoustelut ja katselmukset hoitava puolestaan on kuulemma mukavan leppoisa. Maansiirtotyöt pitäisi (aikuisten oikeasti) vihdoin alkaa tulevalla viikolla. Minusta tuntuu, että kauheasti on kaikkea epäselvää, mutta Vastaavan mukaan kaikki on mennyt kuulemma hienosti. Oma pelkoni on, että joku putki jää maahan kaivamatta, koska me ei olla muistettu/ymmärretty, että sellainenkin on olemassa ja pitäisi jotenkin huomioida. Mutta ehkä pitäisi vaan enemmän osata luottaa ammattilaisiin... Tämä on osoittautunut minulle yllättävän vaikeaksi, koska haluan aina olla itse tilanteen tasalla ja pitää langat omissa käsissä. Mutta ei kai auta kuin nöyrtyä ja osata vähän hellittää - kenties tämä toinen flunssakin lyhyen ajan sisään kertoo omaa kieltään...

Niinpä keskityn nyt ainakin hetkeksi siihen, mitä itse parhaiten osaan, eli sisustuksen pohtimiseen :) Tällä kertaa aiheeksi valikoitui takka. Meille oli alusta alkaen itsestään selvyys, että meille tulee varaava takka olohuoneeseen. Edellisessä talossammekin oli takka ja se oli myös kovalla käytöllä - tosin edellinen talomme lämpesi sähköllä, joten takka oli siinäkin mielessä järkevä lämmönlähde. Mutta vaikka uuteen taloomme tuleekin maalämpö, aiotaan takkaa silti lämmitellä talviaikaan.

Olen ollut jotenkin kovin yllättynyt ja jopa hämmentynyt siitä, miten paljon ostettua energiaa (sähköä) maalämmitystalot kuitenkin loppupeleissä kuluttavat. Kun tuntuu, että yleensä vaan mainostetaan kuinka maalämpö on ilmaista, eikä ole mitään järkeä enää lämmittää puilla ja niin edelleen. Lämpö toki on ilmaista, mutta ei todellakaan ole ilmaista pumpata sitä maasta ja kierrättää talossa - yllättävän paljon sähköä siis kuluu edelleen, vaikka maalämpö onkin. Jos tähän edes hippusen pystyisi takkaa lämmittämällä vaikuttamaan, niin kaikkihan se on kotiin päin. Me kun saadaan polttopuuta käytännössä niin paljon kuin vaan jaksetaan tehdä. Ja onhan takka kaiken muun lisäksi mukava tunnelman luoja :)

Takkavalmistajien luona ei olla vielä käyty, joten kaikki käytännön asiat ovat vielä selvittämättä. Isoimpana ehkä se, pystyykö takkaan tekemään harkoista muuratun hormin. Tämä riippuu kuulemma takkamallista ja -valmistajasta. Haluaisimme nimittäin mieluummin harkkohormin, mutta koska hormi lähtee meillä takan päältä ja sille tulee korkeutta melkoisesti, täytyy takan kestää hormin aiheuttama paino. Mikäli harkkohormi ei voi tulla kyseeseen minun silmääni miellyttävissä takkamalleissa, pitänee suosiolla ottaa sitten kevythormi.

Haluamme taloomme varsin perinteisen näköisen takan - perinteinenhän on talokin. Tässä kuvat tämänhetkisistä suosikeista (kuvat lainattu Uuniseppien sivuilta):

1
2
3
4
Meillähän takka tulee suoralle seinälle olohuoneeseen, ruokailutilan välittömään läheisyyteen. Tuo manttelitakan (nelonen) sisustuksellisuus ja massiivisuus jotenkin kiehtoo minua suunnattomasti, mutta toisaalta mietin, onko tuo jo liiankin massiivinen. Kallis se ainakin on. Toisaalta olisi kiva, että takassa olisi joku pieni taso, johon voisi laittaa koriste-esineitä tai tuikkuja (kuten tuossa kakkosessa), mutta toisaalta yksinkertainenkin on tosi kaunista. Omat suosikkini tällä hetkellä ovat ehkä ykkönen ja nelonen. Minkä takan sinä valitsisit?

Siippa oli muuten tontilla puusavottaa tehdessään törmännyt tulevaan naapuriinkin. Asuinalue on vielä varsin kesken, eikä siellä kovin montaa valmista taloa vielä ole. Meidän tiellä on vasta kaksi taloa - toinen hiljattain valmistunut etsii vielä asukkaita ja toinen (pari)talo valmistuu vielä loppuvuodesta. Tämä Siipan tapaama uusi naapuri oli nimenomaan tuosta paritalosta. Oikein mukavalta kuulemma vaikutti, mikä on tietysti enemmän kuin kiva juttu :) Meillä oli edellisessä talossamme ihan mahtavat naapurit, ja heidät olisin kyllä voinut ottaa mukaan muuttaessa.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Puuta nurin

Perjantaina vietettiin kumpikin Siipan kanssa lomapäivää ja se tuli varsin otolliseen saumaan. Saatiin monta asiaa hoidettua, kuten sähkö- ja vesiliittymät tilattua, aloituskokouksen aika sovittua, maansiirtourakoitsijaa informoitua, sähköurakan tarjouspyyntöjä lähetettyä... Viikonloppuna urakkana olikin sitten puiden kaato tontilta. Tontillamme oli kaiken kaikkiaan viisi mäntyä, jotka piti kaikki kaataa pois. Sinänsä helpon kuuloinen urakka, mutta kun puut eivät todellakaan olleet pienimmästä päästä ja pituutta kullakin oli varmaan parikymmentä metriä.


Lauantaina sää oli aurinkoinen ja kaunis, mutta silloin emme valitettavasti juurikaan ehtineet tontilla mitään tehdä, koska aika meni sukulaislasten synttäreillä. Puut saatiin nurin lauantaina, mutta isoin puusavotta jäi sunnuntaille, jolloin valitettavasti satoi vettä lähes koko päivän. Oksien ja puupöllien raahaaminen todella epätasaisella tontilla tosiaankin sai hien pintaan - ja  sadeasu ei ehkä sittenkään ollut kaikkein järkevin pukeutumisvalinta. Sadeasun alla olevat vaatteet olivat nimittäin alimmaista urheilukerrastoa lukuun ottamatta kaikki ihan läpimärkiä hiestä. Onneksi Appi ja Anoppi olivat auttamassa - ei me millään oltaisi Siipan kanssa kahdestaan tuosta selvitty. Isoimmat pöllit jäivät toki edelleen retkottamaan paikoilleen, mutta ehkä kaivurimies saa siirrettyä ne sivuun. Riittää kyllä Siipalle pilkottavaa noissa pölleissä pitkäksi aikaa. Maansiirtotyöt olisi ilmeisesti tarkoitus aloittaa tulevalla viikolla - vihdoin jotain näkyvää tapahtuu :)


Minulla yrittää (taas) flunssa pukata päälle - liekö tämä kaikki stressi laskee vastustuskykyä. Toivotaan, ettei tämänpäiväinen rehkiminen pahentanut tilannetta - yhtään ei huvittaisi sairastaa, kun viime kerrastakin on vasta niin vähän aikaa :(

perjantai 17. lokakuuta 2014

Rakennuslupa ja sen aiheuttama tuska

Nyt se tuli - reilun kolmen viikon odottelun jälkeen. Alkuviikosta jo täpinässä odoteltiin ja kun mitään ei kuulunut, Siippa päätti keskiviikkona soittaa kuntaan ja kysyä, missä mennään. Siipalle kerrottiin, että lupa oli myönnetty tiistaina. Torstaina kotona odottikin postiennakkokirjeen noutolappunen. Eipä ole koskaan ennen tullut postista haettua parin tonnin kirjettä - postin tätikin kommentoi, että mahtaa olla arvokkaita papereita.


Rakennuslupaa lukiessani minua alkoi ahdistaa entistäkin enemmän tämä meidän aikataulu, kun nyt vielä satun olemaan luonteeltani tällaisissa asioissa aika helposti stressaavaa ja huonosti epävarmuutta kestävää tyyppiä. Siippa yrittää vakuutella, että hyvin kaikki menee, mutta jostain syystä en ole oikein vakuuttunut. Ennen rakennustöiden aloittamista pitää ainakin toimittaa kuntaan aloitusilmoitus, pyytää rakennuksen sijainnin merkitsemistä, hyväksyttää vastaava työnjohtaja, kvv-työnjohtaja ja iv-työnjohtaja, pitää aloituskokous (vastaavan hyväksynnän jälkeen). Lisäksi täytyisi valita tuo kvv-työnjohtaja (sisäpuolten osalta) sekä iv-työnjohtaja, ja nämä kilpailutukset ovat vielä pahasti kesken. Lista ei lopu tähän. Vesiliittymäsopimus pitää tilata, samoin sähköliittymä. Sähköurakoitsijakin pitäisi valita ja tämäkin kilpailutus on kesken. Vakuutus pitää rakennukselle hankkia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kuntaan pitää ilmeisesti toimittaa vielä yhtä sun toista suunnitelmaa ja piirrosta ennen rakennustöiden aloittamista, mutta minä en suoraan sanottuna pysy enää perässä, mitä kaikkea ja milloin. Rakennustöiden aloittamisella tarkoitetaan käytännössä perustusten tekemisen aloittamista ja ne olisi meille tulossa viikolla 45. Autotallia varten tarvittaisiin perustusten mittapiirros tai puurakennesuunnitelmat perustuspiirroksia varten ja talli on vasta talotehtaalla laskennassa, eli koko tilausta ei ole vielä edes tehty. Nyt eletään siis viikon 42 loppua ja päivätöissäkin pitää tässä yrittää kaiken ohella käydä, joten ehkä ymmärrätte tuskastumiseni.

Ps. ei muuten mennyt ihan putkeen rakennusvalvonnassakaan. Lupaan oli kirjattu vähäinen poikkeaminen asemakaavamääräyksen kattokaltevuudesta ja kattomuodosta. Asemakaavassa tosin ei ole mitään määräyksiä tuolta osin. Vähäinen poikkeaminen koski oikeasti kerroslukua - se kun oli kaavassa määrätty 1 U 2/3, mutta ilmeisesti meillä se on (ainakin kunnan laskutavan mukaan, joka tosin minun mielestäni on pykälien perusteella ihan väärä laskutapa) 1 U 3/4. Mutta koska poikkeaminen joka tapauksessa on kunnan mielestä kyseessä, niin väliäkö noilla perusteilla sitten on ;)

lauantai 11. lokakuuta 2014

Lattioista

Tällä kertaa mietinnässä ovat lattiat. Minulla on jo aika pitkälti olemassa visio siitä, millaiset lattiat haluan taloomme. Kuistiin, eteiseen ja keittiöön tulee laattalattia. Jotain isoa rusehtavaa/harmahtavaa  laattaa, ehkä suorakaiteen mallista tiililadonnalla, tähän tyyliin:
Tämä kuvan otin talteen joskus muinoin jostain blogista, mutta en enää löydä sitä internetin ihmeellisestä maailmasta, jotta voisin linkata. Ei tietoa myöskään laattavalmistajasta.
Kodinhoitohuoneeseen ja kylpyhuoneeseen olen ajatellut jotain hyvin tavanomaista 10x10 laattaa. Värisävynä ehkä tummanharmaa ja myös saumat mielellään mahdollisimman tummat, ettei lika näy. Edellisessä kodissamme oli kyllä tummanharmaat lattialaatat kylppärissä, mutta saumat olivat vaaleat - ihan kiva tehostekeino kenties, mutta ikävä puhtaana pidettävä. Yläkerran kylpyhuoneeseen tulisi jotain mustaa kiiltäväpintaista laattaa lattiaan. Yläkerran kylpyhuonettahan visioin jo aiemmin täällä.

Kodin muihin tiloihin tulee ainakin näillä näkymin parketti. Edellisessä kodissamme oli laminaattilattia, enkä koskaan tykännyt laminaatin kovuudesta ja kylmyydestä. Nykyisessä vuokra-asunnossamme on parkettilattia, joka on niin paljon miellyttävämpi jalan alla, vaikkei lattialämmitystä olekaan. Miinuspuolena toki on, että parketti ei ole pinnaltaan läheskään niin kestävä kuin laminaatti. Mutta ehkä silti olen valmis mieluummin kärsimään pienet kolhut kuin luopumaan aidon puun tunnusta.

Eri parkettimalleista olen iskenyt silmäni lankkuparketteihin. Ne ovat jotenkin niin ihanan perinteisiä ja upeita. Sävynä tietenkin olisi jokin vaalea ruskea/rusehtavan harmaa. Tässä pari varteenotettavaa vaihtoehtoa, väri tosin pitäisi kyllä päästä ehdottomasti näkemään luonnossa:

Lamellan tammilankkuparketti.
Timberwisen öljyvahattu lankkuparketti.
Siipan studioon voisi sopia hyvin jokin puukuosinen vinyylikorkkilattia ihan jo äänieristävyyden ja kestävyyden vuoksi.

Rakennuslupaa on nyt odoteltu kohta kolme viikkoa - josko ensi viikolla jo jotain kuuluisi. Sähköurakointi pitäisi seuraavaksi kilpailuttaa. Totesimme tuossa Siipan kanssa jokin aika sitten, että on tämä omatoiminen rakennuttaminen toisaalta aika haastavaa, mutta samalla ihan hirveän opettavaista. Ainakin pääsee itse vaikuttamaan aidosti kaikkeen - onko se sitten hyvä vai huono asia, sitä en aina tiedä ;) Menneellä viikolla muun muassa pohdimme sitä, otammeko työmaakeskuksen sähköjä varten vai suoraan lopullisen ulkokeskuksen. Monet ovat suositelleet, että kannattaa ottaa suoraan lopullinen ulkokeskus, niin säästää jonkin verran rahaa. Ongelma on vaan siinä, että minä en halua sitä rumaa harmaata sähkökaappia tönöttämään siihen meidän autotallin seinään, kun sen saisi nätisti piiloon tekniseen tilaan. Ehkä olen hiukan turhamainen, mutta yritän nyt ainakin vielä selvitellä, miten paljon kalliimmaksi tuo väliaikainen työmaakeskus lopulta oikein tulisi.

Täytyy muuten kehaista vielä lopuksi Vesitaito-nimistä firmaa. Niiltä tuli meille talopakettiin kuulunut energiaselvitys ja -todistus talosta. Viime viikolla tiistaina kunnasta ilmoitettiin, että autotallirakennuksestakin tarvitaan vielä oma energiaselvitys ja e-lukulaskelma. Laitoin sitten saman tien kyselyn Vesitaitoon, josko he voisivat tehdä tuon selvityksen tallistakin meille ja mahdollisimman pian tietysti. Tarvittavat selvitykset kolahtivat sähköpostiini vielä myöhemmin samana iltapäivänä ja sain ne saman päivän aikana toimitettua vielä kuntaankin, joten ainakaan sen vuoksi ei nyt pitäisi luvan käsittelyn enää viivästyä.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Keittiösuunnittelua ja vähän muuta

Olen nyt käynyt kahteen otteeseen Topi-keittiöiden keittiösuunnittelijan juttusilla miettimässä tulevaa keittiötämme ja kodinhoitohuonettamme. Aikaa on mennyt tähän mennessä yhteensä kuusi (!) tuntia ja ensi viikolla on taas uusi sessio. Emmekä siis ole vielä edes tilanneet keittiötä. En voi mitenkään ymmärtää, miten voi olla kannattavaa palvella yhtä asiakasta noin huolella ilman varmuutta tulevasta tilauksesta.

Heti ensimmäisellä vierailulla iskin silmäni (yllättäen varsin arvokkaaseen) keittiöön ja sen pohjalta olemmekin lähteneet rakentamaan meille sopivaa keittiötä. Olen jotenkin niin yllättynyt siitä, miten paljon nippeleitä ja yksityiskohtia pitää miettiä ja päättää.

Topi-keittiöiden Erika (vasemmalla).

Tässä hiukan lähempää.
Tämä Erika ovimalli on siis aito tammiovi, joka on kuultomaalattu valkoiseksi. Taso on laminaattia, mutta puujäljitelmää ja tykästyin kovasti sen sävyyn ja kuosiin. Ja onhan laminaatti helppo (ja halpa!). Toistaiseksi kaikkein varteenotettavimpana (ja hiukan edullisempana) vaihtoehtona Erikalle olisi täysvalkoinen Rauhala-ovi tai Pirtti-ovi mänty-kuosilla. Mitkä ovet sinä valitsisit?

Keittiöstämme tulee erittäin ergonominen, sillä sekä uuni että tiskikone tulevat korotettuina. Kodinkoneet olemme ajatelleet ottaa rosterin värisinä. Tiskialtaita tulee vain yksi iso ja yläkaappeja ei tule kuin pari, sillä keittiössämme on kaksi isoa ikkunaa. Vaatii varmaan hiukan totuttelua oppia pois yläkaapeista. Laatikoita tulee paljon eikä suunnitelmassa taida olla tällä hetkellä yhtään alakaappia. Lisäksi tulee yksi korkea komero, jonne saa paljon astioita ulosvedettäviin laatikoihin. Tai siis näin on suunniteltu, mitään ei tosiaan vielä ole lyöty lukkoon :)

Kodinhoitohuonettakin olemme jo suunnitelleet. Haaveissani on suuri liukuovikomero, jonka toisen oven takana on kunnon kokoinen (80 cm) siivouskomero ja toisen oven takana säilytystilaa piha- ja urheiluvaatteille, saappaille yms. sälälle. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi siivouskomerot tehdään yleensä niin pieniksi - meillä ainakin on niin paljon kaikkea siivoukseen liittyvää konetta ja vempainta, että kun sen taaimmaisen sieltä haluat, pitää käytännössä tyhjentää koko komero. Kodinhoitohuoneeseen tulee toki myös pyykkikaappi, johon tulee pyykkikuilu yläkerran vaatehuoneesta. Kuilun putki piilotetaan luultavimmin kaapin sisälle tai vaihtoehtoisesti koteloidaan. Tietysti kodinhoitohuoneeseen tulee myös työskentelytasoa ja sen alle kaapistoa. Koska kodinhoitohuoneemme yhteydessä on myös pukeutumistila, tulee siihen kiinteä kalustepenkki. Ovien värit kodinhoitohuoneessa ovat todennäköisimmin ihan valkoiset - ainakin liukuoviin tulee valkoista lasia.

Keittiösuunnitelmien lisäksi olemme viime päivinä käyneet läpi sähkösuunnitelmaluonnosta. Miten vaikea onkaan tietää tässä vaiheessa, halutaanko esimerkiksi olohuoneeseen kattoon upotettavia halogeneja ja millaiset valaisimet laitetaan eteiseen tai keittiöön. Yläkerran kylpyhuoneeseen olen ajatellut kuitenkin jotain tämän tyylistä:

Ihanaakin ihanampi Austen seinävalaisin. Kuva lainattu Portiikki.fi sivustolta.

Tällainen Anetan valaisin meillä on jo olemassa. Voisi tosin ostaa toisen alakerran vessaankin.
Kerrottakoon ohimennen, että tuon ensimmäisen hinta on 328 e kappale (niitä tarvitaan kaksi), joten pitää vielä hiukan miettiä asiaa ;)

Ihan asiasta kukkaruukkuun vielä. Olen huomannut, että minua ärsyttää ihan hirveästi, kun ihmiset eivät blogeissaan kerro, mistä ovat kuvat lainanneet. Ei sillä, että tekijänoikeuksien perään nyt huutelisin, vaan ihan sen, että kun satut kuvahaulla löytämään jonkun blogista kuvan nyt vaikkapa jostain kivasta lampusta, niin on varsin turhauttavaa, kun ei tiedä, mistä kuva on peräisin, jotta voisi vaikka hankkia itselleen samanlaisen.